DINOSAURUKSET

Posted on

Dinosauruksiksi eli hirmuliskoiksi sanotaan kahta mesotsooisella maailmankaudella elänyttä matelijalahkoa, jotka olivat sukua mm. krokotiileille ja lintujen kantamuodoille. Dinosaurusten aikakausi alkoi varhaistriaskaudella, noin 250 miljoonaa vuotta sitten. Jurakaudella niiden joukkoon ilmestyi jättiläiskokoisia muotoja, ja liitukaudella ne olivat isompia ja monilajisempia kuin koskaan aikaisemmin.

Ensimmäisiä löydettyjä dinosaurusfossiileja edustivat Megalosaurus ja Iguadon; edellisen kuvasi 1824 englantilainen geologi ja teologi William Buckland (1784 – 1856), jälkimmäisen löysi 1822 ja kuvasi hieman myöhemmin englantilainen lääkäri, geologi ja paleontologi Gideon Algernon Mantell (1790 – 1852).

 

Uusimmat löydöt varhaisimmista

Syksyllä vuonna 2010 ilmoittivat tutkijat Puolasta löytyneistä, fossiloituneista dinosaurusten jalanjäljistä. Muutaman sentin mittaiset jalanjäljet oli tehnyt 250 miljoonaa vuotta sitten kissan kokoinen esi-dinosaurus, Prorotodactylus, jonka paino on ollut korkeintaan kilon taikka kaksi. Nämä pikkuruiset dinosaurukset olivat harvinaisia ja elivät lähellä jokia, joissa suuremmat krokotiilieläimet viihtyivät.

250 miljoonaa vuotta vanhat jäljet ovat tutkijaryhmän mukaan vanhin tiedetty todiste dinosauruksista. Ne ovat syntyneet pian permikauden joukkotuhon jälkeen. Jäljet todistavat tutkijoiden mukaan, että dinosauruksia on elänyt aiemmin, kuin ennen on luultu.

Permikauden joukkotuho oli maapallon historian laajin joukkosukupuutto, jossa tuhoutuivat muun muassa useimmat matelijasuvut.

Tutkijat ovat löytäneet myös 246 miljoonaa vuotta vanhat, 15 cm pitkät jalanjäljet, jotka on tehnyt kaksijalkainen dinosaurus Sphingopus. Ne ovat varhaisimmat, kahdella jalalla liikkuneen dinosauruksen jättämät jalanjäljet.

 

Dinosaurusten fossiilit

Puolasta löydettyjen, fossiloituneiden jalanjälkien, joilla ikää 250 miljoonaa vuotta, yhteydessä on syytä muistaa, että ensimmäiset fossiilit dinosaurusten luurangoista tai niiden osista ovat aiemmin osoittaneet, että ensimmäiset dinosaurukset olisivat näitä jalanjälkiä 5 – 9 miljoonaa vuotta nuoremmalta ajalta – eli ajalta 245 – 241 mvs. (Amerikan Luonnonhistoriallinen Museo).

Puolan jalanjälkiä tutkinut dinosaurustutkija Stephen Brusatte toteaa kuitenkin, että sekä anatomisesti, että muilta ominaisuuksiltaan Puolan pikkuruiset eläimet olivat dinosauruksia. Tämä voidaan päätellä yksinomaan näistä jalanjäljistä, joissa on dinosauruksille tyypilliset piirteet, kuten kolme isoa varvasta keskellä.

 

Ensimmäiset dinosaurukset olivat pikkuruisia

Puolasta löydetyt, kissan kokoisen dinosauruksen jalanjäljet antavat dinosaurusten evoluution historiassa tärkeän näkymän dinosaurusten alkuaikojen kehitykseen. Ensimmäiset dinosaurukset olivat hyvin pienikokoisia, lyhytjalkaisia ja kulkivat neljällä jalalla. Ne olivat myös harvinaisia, verrattuna oman aikansa muihin matelijoihin.

 

Dinosaurusten alkuaika

Ensimmäiset 20 – 50 miljoonaa vuotta dinosaurusten historiasta, dinosaurukset ja niiden lähimmät sukulaiset elivät monipuolisempien, menestyvämpien ja runsaslukuisempien krokotiilimaisten serkkujensa varjossa. Näin toteaa dinosaurustutkija Stephen Brusatte, yksi Puolan pikkuruista dinosaurusta tutkineen ryhmän jäsenistä.

 

Kritiikki ja varovaisuus

Vaikkakin Puolankin tapauksessa voivat asiantuntijat saada paljon selville pelkistä jalanjäljistä, niin eräät tutkijat, kuten professori Mike Benton (Britain’s Bristol University) toteavat, että pelkkien jalanjälkien kanssa pitää tulkinnoissa noudattaa varovaisuutta. Hänen mukaansa fossiloitunut luuranko olisi paljon parempi, sillä pelkät jalanjäljet jättävät aina tilaa tulkinnoille. Myös paleontologi Jeffrey Wilson on sitä mieltä, että nämä jalanjäljet herättävät useissa kysymyksen, että ovatko ne todellakin dinosauruksen jättämät.

 

Dinosaurustutkijan työhuone

Dinosaurustutkijan työhuone

Yllä dinotutkijan työhuone, sijainti Academy of Natural Sciences, Philadelphia’s natural history museum, USA. Työhuone voi vaikuttaa jotenkin vanhalta ja entiseltä, vanha se varmasti onkin – mutta siinä tehdään edelleen täysipainoisesti tieteellistä dinotutkimusta. Museossa kävijöillä on mahdollisuus seurata tutkijoiden työskentelyä. Piirrokset liitutauluilla ovat mestarillisia, joten joku tutkijoista omaa suuria taiteellisiakin lahjoja.

 

Dinosaurusten tutkimus

Tärkeimmät dinosauruksia tutkivat tieteenalat ovat geologia (maapallon tutkimus) ja biologia (elävän luonnon tutkimus). Näihin kuuluvia erikoisaloja ovat:

Paleontologia. Geologiaan kuuluva tiede, joka tutkii menneiden aikojen kasveja ja eläimiä fossiileista. Paleontologit kaivavat esiin dinosaurusten luita ja kokoavat niitä yhteen.
Paleozoologia. Muinaisaikojen eläinten tutkimus, muinaiseläintiede.
Paleobotaniikka. Muinaisaikojen kasvien tutkimus, muinaiskasvitiede.
Iknologia. Fossiilien tavoin säilyneiden jalanjälkien ja muiden jälkien tutkimus.
Tafonomia. Tiede, joka tutkii, mitä kuolleille eliöille tapahtuu ennen fossiilistumista.
Stratigrafia. Kivikerrostumia tutkiva geologian haara, joka selvittää kerrostumien rakennetta, ikäsuhteita ja muodostumista.
Paleogeografia. Mannerten menneisyyttä tutkiva tiede, joka selvittää mannerten sijaintia, ilmastoa ja ympäristöoloja aikaisempina geologisina kausina.
Systematiikka. Eliöiden moninaisuuden ja keskinäisten suhteiden tutkimus.
Taksonomia. Eliölajien luokittelu niiden välisten sukulaisuussuhteiden perusteella.
Biogeografia. Eliömaantiede, eläinten ja kasvien levinneisyyden tutkimus, joka jakautuu eläin- ja kasvimaantieteeseen.
Sedimentologia. Geologisten kerrostumien eli sedimenttien tutkimus. Sedimenteissä on eliöiden fossiileita.
* Harrastajan kirjasto- ja nettitutkimus. Dinosaurusten laaja-alaista, vapaata tutkimusta kirjaston ja Internetin suomilla tiedostomahdollisuuksilla. Pitää sisällään kaikki edellä mainitut tieteen alat.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5 + 3 =