LISÄÄ DINOJA

Posted on

Daspletosaurus Daspletosaurus – ”Pelottava lihansyöjälisko”. (Nimesi Dale Alan Russell vuonna 1970). Kuningastyranniliskoa pienempi, mutta silti tehokas saalistaja. Daspletosauruksella oli tyrannosaurien tapaan suuret, sahalaitaiset hampaat ja sen varpaissa oli terävät, käyrät kynnet. Pituus 8,5 metriä. Paino 2 – 3 tonnia. Eli 75 mvs. Löytöpaikat Alberta Kanadassa sekä Montana USA:ssa.

 

 

Dinosaurukset Tyrannosaurus rex

Kuningastyranniliskoa – kuvassa yllä vasemmalla – ajaa eteenpäin jatkuvasti riivaava nälkä ja se on valmis hyökkäämään heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, eli reitin varrelle osuu joku syötäväksi sopiva. Yleensä näille hirviöille syötäväksi sopivaa oli kaikki mahdollinen, mikä vain omilla jaloillaan liikkui, mutta joskus haaskatkin. Nämä suuret petohirmuliskot liikkuivat vankoilla, kolmivarpaisilla takaraajoillaan puolipystyssä asennossa ja ehkä tarttuivat saaliiseen pieniksi surkastuneilla eturaajoillaan. Ennen muuta ne tarttuivat saaliiseensa valtavan kitansa sisältämällä hurjalla hampaistolla, jolla ne pystyivät repäisemään elävästäkin dinosauruksesta kertariuhtaisulla satojenkin kilojen lihakimpaleen.

 

Plateosaurus pesällään Plateosaurus

Plateosaurus – kuvassa vasemmalla pesällään – oli dinosaurusten maailman aamunkoiton ensimmäisiä dinosauruksia. Se on prosauropodeista parhaiten tunnettu, sillä fossiileja on löydetty useita. Sen hännän pituus oli puolet koko eläimen pituudesta. Plateosauruksella oli voimakas pää ja sen lehdenmuotoiset hampaat olivat mainio kalusto kasvien möyhentämiseen. Plateosaurus liikkui pidemmät matkat neljällä jalallaan, mutta varmaankin kurkotteli aterioidessaan kahdella jalallaan seisten kohti puiden latvuksia.
 

Etelä-Amerikasta maailmanvalloitukseen

Ensimmäisten dinosaurusten uskotaan kehittyneen Etelä-Amerikassa. Tarkkaan ei tiedetä sitä, että miten ja miksi dinosaurukset valloittivat koko muun maailman – silloisen Pangaean.

Ilmeisesti, kun trias-jurakauden sukupuutto 200 miljoonaa vuotta sitten tappoi Pohjois-Amerikasta hirmuliskojen kilpailijat, saattoivat sauropodit vyöryä sinne ja täyttää maan. Tähän tulokseen ovat tutkijat tulleet, tutkiessaan vasta löydettyä fossiilia Sarahsaurus aurifontanalis. Tämä vain 4,3 metriä pitkä ja hieman yli satakiloinen sauropodi vaelteli Pohjois-Amerikassa noin 190 miljoonaa vuotta sitten.

Sarahsaurus aurifontanaliksen hampaita ja vahvoja kynsiä tarkasteltaessa on myös arveltu, että se ei olisikaan ollut vain kasvinsyöjä – jollaisina sauropodeja on pidetty – vaan olisi syönyt myös haaskoja. (National Geographic Magazine)

Tyranniliskon hammaskalusto – kuva oikealla – kertoo, että se ei ollut ainakaan kasvinsyöjä. Haaskoja sekin saattoi silti syödä, saalistuksen ohessa.

 

Tyrannosaurus rex


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

− 7 = 1